Maaliskuun 6. päivänä 1651 kreivi Pietari Brahe päätti perustaa vapaaherrakuntansa keskukseksi Kajaanin (Kajana) kaupungin. Joen keskellä oli jo 1604 puolustustarkoitukseen perustettu linna. Kajaanin ensimmäinen kirkko rakennettiin 1656. Kaikki kolme ovat kokeneet olemassa olonsa aikana kovia. Linna räjäytettiin 1716, samassa yhteydessä tuhottiin ensimmäinen kirkko. Väestö katosi.
Elämä kuitenkin palasi Ämmäkosken rannoille, vaikka kaupunki kasvoikin hitaasti. Toisen maailmasodan aikana huomattava osa kaupungin keskustan rakennuksista tuhoutui. Vuonna 1896 rakennettu, nykyinen monia vaiheita kokenut, arkkitehti Jacob Ahrenbergin suunnittelema kaupungin kolmas kirkko säästyi.
Tarinan mukaan piispa ei halunnut tulla vihkimään kirkkoa, joka muistutti yksisarvista lehmää. Määritelmän sanojan henkilöllisyydestä ei ole täyttä varmuutta. Ristijärven kirkkoherra lupasi vihkiä kirkon, koska oli muutenkin tulossa Kajaaniin markkinoille. Kirkon purkamisestakin oli jo 1960-luvulla päätökset, mutta taidearvoja kunnioittaneet kaupunkilaiset saivat aikaan kirkon peruskorjauksen. Viime vuosina kirkko on äänestetty yhdeksi Suomen kauneimmista. Kirkon tornin kaltevuutta arvuutellaan katugallupeissa.
Sekä Kajaanin kaupunki että kirkko valmistautuvat ensi vuoden merkkivuosiin. Linnasta on alettu käyttää nimitystä rauniolinna.
Kajaanin pääkirkossa järjestetään torstaina 6.3. kello 17 pieni juhlahetki kaupungin syntymäpäivän kunniaksi. Kirkon esittelyn lisäksi matkailuoppaiden historialliset roolihenkilöt muistelevat vanhaa Kajaania.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Arja Hongisto
Kajaanin Matkailuoppaat ry
kajaanin.matkailuoppaat@gmail.com
